Yksinhuoltajaäitien tukiprojekti Vantaalla

Yksinhuoltajia on Suomessa paljon ja näistä yksinhuoltajista suuri osa on äitejä. Suomessa on laskettu olevan yhden vanhemman lapsiperheitä lähes 120 000. Lapsiperheistä noin 21% on Suomessa yhden vanhemman perheitä ja lapsia näissä yhden vanhemman perheissä elää noin 188 000. Näistä perheistä isä on lasten huoltajana ainoastaan noin 14% yksinhuoltajaperheitä.

Meidän tukiprojektimme on suunnattu vantaalaisille yksinhuoltajaäideille, mutta ensi vuonna on tarkoitus aloittaa oma projekti yksinhuoltajaisiä varten. Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa projekti myös uusperheille, koska tällaisiakin perheitä on Suomessa paljon; noin 9% kaikista lapsiperheistä on Suomessa uusperheitä. Määrällisesti tämä tarkoittaa reilua 52 000 uusperhettä sekä noin 109 000 lasta, jotka elävät Suomessa uusperheissä.

On arvioitu, että vuosittain reilun 17 000 lapsiperheen vanhemmat muuttavat asumaan eri osoitteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes 4% lapsiperheistä kokee vanhempien eron vuosittain ja sitä,että noin 31 000 alaikäistä lasta joutuu kokemaan vanhempiensa erilleen muuton vuosittain.
Avoparit muuttavat erilleen todennäköisemmin kuin avioparit; avopareista noin 7.5% muuttaa erilleen ja aviopareista ainoastaan alle 3%. Osa vanhemmista on yksinhuoltajia puolisonsa kuoleman vuoksi, mutta Suomessa tämä on harvinaista ja alaikäisen lapsen jääminen täysorvoksi on vieläkin harvinaisempaa. Osa äideistä on yksinhuoltajia vauvan syntymästä lähtien.

Haasteet

Yksinhuoltajuus aiheuttaa monia haasteita ja on riskitekijä esimerkiksi köyhyyden osalta. Suomessa on erityisen huolestuttavaa se, että yhden vanhemman perheiden köyhyys on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti. Esimerkiksi toimeentulotukea saa noin 24% yhden vanhemman perheistä. Vertailun vuoksi kahden vanhemman lapsiperheistä ainoastaan reilu 4% saa toimeentulotukea ja koko maan väestöstä reilu 7% saa toimeentulotukea. Yhden vanhemman lapsiperheet ovat siis erittäin selkeä toimeentulotukea saavien ryhmä. Noin 27% maamme yhden vanhemman perheistä on pienituloisia. Köyhäksi katsotaan yhden lapsen ja yhden vanhemman perhe, jonka tulot ovat alle 1490,67 euroa kuukautta kohden.
Asumistuen saajista noin 37% on maassamme lapsiperheitä ja noin 69% näistä asumistukea saavista lapsiperheistä on yksinhuoltajaperheitä. Yksinhuoltajaperheistä noin 42% saa asumistukea.

Pienituloisuuteen vaikuttavat esimerkiksi työttömyys sekä perhevapaat. Myös laman aikaiset perhe-etuuksiin kohdistuneet leikkaukset näkyvät yksinhuoltajaperheiden ostovoiman heikkenemisenä. Keskimäärin yksinhuoltajaäiti on matalammin koulutettu kuin avio- tai avoliitossa elävä äiti, mikä osaltaan selittää keskimääräistä pienituloisuutta. Koulutuksen ero on kasvanut viime vuosina.

Yksinhuoltajaperheessä lastenhoito ja työssäkäynti on vaikeampi yhdistää kuin sellaisissa perheissä, joissa on kaksi vanhempaa. Tämä johtaa siihen, että yksinhuoltaja joutuu usein käyttämään palkattomia vapaita. Vammaisen lapsen osalta hoitoavun saaminen on vielä tavallistakin vaikeampaa. Toisaalta erityistarpeisia lapsia on tavallista enemmän juuri yksinhuoltajien perheissä, koska erityistarpeisten lasten vanhemmat eroavat muita lapsiperheitä useammin. Eroriski on tavallista suurempi myös monikko-, uus-, sijais- sekä adoptioperheissä. Eroriskiä lisäävät myös lapsen kuolema sekä lapsettomuus.

Toiminta

Projektimme pyrkii tarjoamaan yksinhuoltajaäideille vertaistukea sekä paikan, jossa he voivat purkaa yksinhuoltajuuden aiheuttamia tunteitaan sekä tilanteen aiheuttamia käytännön ongelmia. Ylläpidämme Vantaalla Hakamäessä matalan kynnyksen niin sanottua yhteistä olohuonetta yksinhuoltajaäideille. Kaikki yksinhuoltajaäidit sekä erouhan alla elävät äidit ovat tervetulleita avoimeen olohuoneeseemme, joka on avoinna maanantaista tiistaihin kello 12-18 välisenä aikana, keskiviikosta torstaihin kello 11-19 välisenä aikana, perjantaisin kello 13-20 välisenä aikana sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 14-21 välisenä aikana.
Projektimme tarjoaa myös yksinhuoltajaäideille vapaaehtoisia kavereita, jotka voivat tarvittaessa auttaa esimerkiksi lastenhoidossa tai kauppakäynneissä tai toimia kuuntelevana korvana. Jos haluat toimia vapaaehtoisena kaverina yksinhuoltajaäidille tai jos haluat projektistamme lisätietoja, voit ottaa yhteyttä projektipäällikköömme Jenna Kuusistoon joko soittamalla arkisin kello 9-15 välisenä aikana numeroon +358 435678986 tai lähettämällä Jennalle sähköpostia osoitteella jenna.kuusisto@womanpower.fi .